|
16.06.2008
Vautsi, mikä viikonloppu! Mulla on tapana kuulemma vähän treenailla
mun "taitojani" tuon mun ihanan valkoisen Launo-pojan kanssa täällä
kotona, mutta, mutta ...
Mamma oli koko viikonlopun taas sen
rakin
kanssa jossain ja oli niillä kai ihan hyvin mennyt, vaikka mamma ei
tyytyväinen siihen ollutkaan. Mä pääsin siinä välissä sitten taas vähän
helpommalla eikä se komennellu mua mun touhuistani Launon kanssa niin
paljon ... ;)
Ne sitten kuitenkin tuli eilen kotiin illalla ja mamma alkoi siirrellä
mun hiekkalaatikkoa ja muuta. Siinä vaiheessa kun se laittoi tän mun
tietokonehuoneen toisen oven kiinni, mä hoksasin!!! Voiskohan se olla
totta?! Sitten kun se laitto ton toisen oven kiinni, mä syöksyin
salamana siihen oven taakse juttelemaan. Tosin hoksasin vasta myöhemmin,
kun mamma mut sitten päästi sinne huoneeseen, että eihän siellä mitään
ollut ... :(
Sitten mä yritin päästä sieltä pois, mutta kuulin auton äänen.
Maikki-tätihän se siellä oli ja sillä oli mukana laatikko! Mä
tykkään Maikistakin nyt oikein kovasti ... ;) Sieltä laatikosta
paljastui ihana näky! Tuolta samalta sivulta saattaa löytyä hiukan
vihjettä siitä, miksi mä en enää lainkaan halua täältä huoneesta pois
... ;)))
SIRIUKSEN
05.05.2008
Mä en oo uskaltanu tänne paljon kirjoitella, ettei kukaan suutu
mulle ja mamma itse asiassa vähän kielsi, mutta nyt mä kuulemma saan! :)
Mulla oli sellainen ihana Ninni-neito kylässä tossa ystävänpäivän
tienoilla ja mä sitä vähän halusin kosiskella. Siitä seurauksena mamma
vähän sekoili jossain välissä ja huuteli jotain isästä ja vauvoista,
mutta mä en ihan varma ollu, et mitä se tarkoitti ...
Mamma käski nyt sitten kuitenkin kirjoittaa, että minusta on tullut
kahden vauvan isukki (edelleen wtf...) 19.04.2008. Kuvia niistä
pötkylöistä löytyy aina välillä mun kasvattajien sivuilta...
SIRIUKSEN
25.03.2008
EUROPA CHAMPION
23.03.2008
Suurkiitokset kaikille Lennin saavutukseen osallistuneille ja
onnittelut myös takaosan omistajalle Raijalle! :D
Kiitos Lennin lapsuuden turvasta Kolkan perheelle ja Piipa-mammalle
sekä kasvattajille Sadulle ja Marikalle!
Kiitos kantoavusta Raijalle, Maikille ja Merjalle!
www.clover-club.fi
www.siriuksen.com
Piipa
10.03.2008
|
Mullehan on nyt sitten tapahtunut vaikka mitä ... :)
Mamma oli oikein mukava ja kun mä oikein kauniisti juttelin, mulle tuli
omia vieraita tänne kotiin. Voi vitsi, että oli nätti morsmaikku. Nyt
sitten katsellaan ... :D
Mä pääsin sitten retkelle Raija-tädin Jyväskylän näytelmään ja toin
kuulemma CACE:t kotiin. Sitten me mamman ja Raija-tädin kanssa oltiin
Kirkkonummella, missä mä olin TP eli ilmeisesti sen tuomarisedän
paras kisu.
Raijan kanssa sitten taas reissattiin. Ja mä olin päässyt ihan jonkun
esittelynäyttelyn kanteenkin ... ;)
|
|
10.12.2007
Mamma lähti perjantaiaamuna johonkin ja jätti mut kotiin, mutta otti
kuitenkin sen automaattipesurin (Linus)
mukaan ... Hmm! Onneksi
Raija-täti tuli
mut sitten hakemaan ja mä pääsin kuitenkin retkelle. :D
Raija vei mut ihan vähän matkan päähän kuulemma
Poh-Kiksen
näytelmään tänne meille lähelle Poriin. Mamma oli jossain Helsingissä
sen pesurin ja niiden pupujen kanssa jollain
Lemmikkimessuilla.
Minä poika olin oikein komea siellä näyttelyssä! Raija-täti laittoi
toisen kasvattajatäti
Marikan soittamaan mammalle ja kertomaan, että minä poika pesin
kaikki. Sain kuulemma ensin CACEn ja sitten Raija-täti piteli mua siellä
jossain valinnoissa kädet täristen ja mut valittiin Tuomarin Parhaaksi.
Sitten mä heiluin taas siellä kaikkien edessä ja olin kuulemma
Kategorian Paras
Aikuinen eli vissiinkin Best
In Show Adult! Mamma ei meinannut siellä kaukana
housuissaan pysyä ... Onneksi
Suski-täti, joka
fanittaa mun isoisää
Jimiä, oli ostanut mammalle vähän juhlajuomaa ...
Mun isomamma haki mut kotiin ja mä juttelin sille koko matkan, kuinka
komea mä olin ollut. Sitten kun mamma tuli kotiin, se luki
sähköpostista, että
Piipa-äippäkin
oli onnitellut. Raija-täti sanoi, että isosetäkin (Moose)
oli ollut oikein ylpeä. Mutta kaikkein kivointa oli saada
Sheenalta pusuja. :D Minä lähetän kovin paljon pusuja sille
kauniille tytölle takaisin! Sitten mua kyllä harmittaa, että mun
voittoeväät jäi Raija-tädin luo ja pitää varmaan toi mamma lähettää
niitä hakemaan ...
kuva: Markus Wikström
26.11.2007
Mä pääsin mamman ja Raijan kanssa kuulemma Turkuun lauantaina. Mamma
oli oikein tyytyväinen tulokseen ja tuomaritädin mukaan mä tarvitsisin
oman pöydän, koska se täti epäili, että mahdunko mä siihen samalle
pöydälle lainkaan muiden kanssa. ;) Sitten mä poika vähän suutahdin
sille ja nikkasin vaan silmää enkä avannu silmiäni lainkaan ... Sitten
se kirjoitteli paperiin ja sanoi, että kyllä mulle kuulemma annetaan
korkein serti eli CACE ihan kevyesti. Mamma käski kirjoitella tähänkin,
mitä se Liisa Forss sanoi:
Tyyppi: Jättiläinen! Upeassa kunnossa. Suuri ja vankka. Leveä, paksut
tassut.
Pää: Valtava! Todelliset kollinposket. Upea pyöreys. Hiukan "yrmeä"
ilme.
Silmät: Pitää melko kiinni. Hieno väri.
Korvat: Hyvin sijoittuneet. Sopivat valtavaan kollinpäähän.
Turkki: Ihanan silkkinen. Hienot kuviot. Hienossa kunnossa.
Häntä: Sopiva vartaloon.
Kunto: SUPERHIENO!
Yleisvaikutelma: Rauhallinen hieno exo-jätti!
16.11.2007
Meiltä on Raijan ja mamman kanssa sitten Ruottin retki takana ja
ainakin mulla oli tooosi kivaa! Mä aina niin tykkään, kun pääsen
hotellihuoneeseen tai johonkin muualle pötköttämään. Linkkarimatka mua
aina hiukan harmittaa, kun nuo huoltojoukot ei käsitä heti ottaa mun
pissalaatikkoa pois. Enhän mä enää mahdu tuonne isoon koppaan sen pirun
laatikon kanssa ... Hiukan tossa ennen retkeä jo aateltiin mamman
kanssa, että Raija ei sitten kyllä kunnolla jaksa mua kantaa. Niinhän
siinä kävi, mutta onneks Raija oppi ainakin yhden uuden ulkomaankielisen
sanankin - stor! :D
Ensin mä olin tuomarin pöydällä. Onneks se täti jaksoi mut ottaa sieltä
häkistä pois. Sitten mä meinasin karata kokonaan, kun se halli oli niin
mielenkiintoinen, mutta mamma otti mut kiinni siinä lattialla ja seisoi
sitten pöydän vieressä loppuajan. Sitten mentiin taas sinne sellaisen
toisen samanlaisen kanssa. Raija yritti parhaansa pidellä mun siellä
TP-valinnoissa, mutta joutui se laittamaan mut vähäksi aikaa
pöydällekin. Sitten se täti höpötti ja lopuks Raija hivutti mua hiukan
ylös. Olin kuulemma TP! Sitten mä sain vihdoin kunnon evästä
häkkiin ... Päivä meni nukkuessa niin kuin aina niissä näytelmissä,
kunnes Maikki-täti kävi mut hakemassa sieltä häkistä. Mamma ja Raija oli
jossain hukassa ja meinasi pyllylleen lentää, kun ne oli kaikessa
rauhassa oleskelleet kahvilassa ja Raija oli heilutellu niitä
puikkojaan, kun se kuuli, että jotain kuulutettiin. Sitten mamma sääsi
ihan ite ja ryntäsi sinne saliin ja Maikki komensi mamman hakemaan mut
sieltä kaikkien edestä. Mä olin kuulemma KP elikkäs näytelmän
paras I kategorian aikuinen uros! Kuulemma tuolla Ruottin malla se oikea
termi on nykyään BIS! JIPPII!!! Mamma näytti mulle sitten kotona,
mitä kaikkea evästä mä oikein sain ...
31.10.2007
Tää syksy on mennyt ihan siivillä ... :) Minä poika vain evästän ja
mamma on ihan "häh", kun mulle edelleen kelpaa ihan kaikki eväät, mitä
tarjotaan... Katotaan, jaksaako Raija-täti mua enää edes kantaa kohta.
;) Me kaverit sitten ehkä nähdään Turussa lauantaina?
Mamma käski kirjoitella tänne, että minä poika olen sitten kokonaiset 3
vuotta vanha! Kun tulette synttärikahveille, tuokaa mulle evästä
tullessanne ... !
01.10.2007
Huh huh ... olipas rankka kesä. Mun oli pakko pudottaa kaikki karvat
ja laihduttaa itteni rantakuntoon, että mahduin tuosta mamman portin
välistä kulkemaan. Nyt kun nää ilmat kylmeni, niin piti sitten taas
hoitaa asia toisin päin. Kohtapuoliin meikäpoika lähtee taas niille
retkille mamman ja Raija-tädin kanssa. :) Koko kesän toi mamma on vaan
viipottanu jossain retkillä tuon kauhukakaran kanssa. Pakko myöntää
kyllä, että musta on tooosi kiva, kun mamma tulee takaisin niiltä
retkiltänsä ja yleensä se on kans tuonut kaikenlaisia rusetteja
tullessaan, mutta ikinä se ei oo ymmärtäny jättää tota koirakakaraa
sinne... Tosin ehkä mä näin suurena miehenä voin myöntää, että kai sekin
on kiva, kun se tulee takas, koska se aina sitten pesee mut tullessaan.
Vähän ne koirabakteerit haittaa, mutta kuulkaas, kyllä siihenkin tottuu.
Toivotaan nyt, etten ihan liian hentomieliseksi ala ...
15.06.2007
Ja se Anna-täti on lähettänyt taas jotain lappusia. Se kuulemma
tarkoittaa mamman mukaan sitä, että me päästään Ruotsiin. :) Mä voin
kyllä tykätäkin, koska kai se joku retki on ja mähän viihdyn kaikissa
paikoissa, missä saan mamman ja Raijan täyden huomion.
Nyt meikäpoika ei kyllä lähe yhtään mihinkään... Mulla oli sen verran
hiki tossa yhdellä viikolla, että mä päätin pudottaa kaikki karvani.
Eväs kyllä kelpaa, vaikka mamma aatteli, että kai mä lopetan
syömisenkin...
13.05.2007
Toi mamma on ihan kamala! Sille ei riittänyt lainkaan se, että mä
olen kuulemma DNA PKD negatiivinen ... Mitä se sitten tarkoittaakin?!
Sen oli pakko viedä mut
Anna-tädille tökittäväksi sellaisella piikillä. Se oli kuulkaas
kamalaa, vaikka en mä sitten viitsinyt edes sanoa sille tädille mitään.
Mamma sitten myöhemmin mulle kertoi, että se tarkoitti sitä, että olen
taas negatiivinen (Mähän oon niin iloinen, miks se sanoo mulle noin?)
FeLV:n ja FIV:n osalta. Typerää tuollainen tökkiminen. Onneks kuitenkin
se kamala koirakakarakin oli mukana ja sitäkin tökittiin ... Vähän olin
vahingoniloinen!
Tänään on kuulemma myös joku liputuspäivä ... mamma käski kirjoitella
Piipa-äippälle
oikein hyvää äippäpäivää!
25.04.2007
Pääsinpäs taas mamman ja Raijan kanssa retkelle. :) Mustahan on aina
kiva päästä hotskuun yöksi. Oltiin kuulemma Helsingissä ja sainhan mä
sen cacen molempina päivinä, vaikka moittivatkin mun olevan tyttöjen
perään. Mamma sanoi, että mä saan olla nyt ihan rauhassa taas kesän
kotona, koska mä muka en kotona kunnolla syö ja ajttelin kyllä ihan ite
vaihtaa ton kesäturkin päälle. Siellä näyttelyssä oli sellainen mukava
Marika-tätikin.
Se otti musta tosi makeita kuvia. Mamma käski kirjoitella tännekin sille
kiitoksia! Ne kuvat on kuulemma tuolla mun galleriassani ...
29.03.2007
Jes! Mamma sanoi, että mä oon joku Grand International Champion! Mun
pitää kaiketi olla iloinen, koska mulla oli tuolla Turussa mukana ihan
omaa lihaa ja sainpas tuollaisen kivan silakankin Maikki-tädiltä. Mä
sitten sen kanssa hiukan tuulettelen ...
24.02.2007
Mulla meinas mennä hermot jo viime viikonloppuna, kun lähdettiin
reissuun. Mamma raahas ton kaameen ipanan, joka aina välillä yrittää
muka mua mahduttaa suuhunsakin, meidän mukaan. Me lähdettiin aamulla
sitä paitsi ihan eri autollakin, mutta onneks Raija-täti tuli sieltä
matkalta mukaan.
Minä poika päätin sitten matkalla kostaa mammalle sen, että tuo rontti
piti ottaa mukaan makoilemaan sinne linkkarin käytävälle. Mamma ja Raija
huomas sitten kyllä sen siellä kivassa hotellissa, mistä sai katsella
maisemia. Mamma joutui sitten iltasella ennen niiden evästystä vielä
pesuhommiinkin ... Hah hah!
Olisin voinut mammalle jotain muutakin sanoa aamusellla, jos se
koiranrontti olis jääny meidän matkaan. Onneks se hävis aamulla heti
johonkin. Mä en oikein aina jaksa sitä ja sen leikkejä. Mä kun oon jo
mies ja se on vaan sellainen kakara.
Meillä oli oikein kivaa siellä Jyväskylässä (Kuulemma se oli sellainen
paikka.), mutta hiukan oli kyllä kylmä. Mua ei sitten oikein napannu
pitää simmujakaan auki, kun ne olis kuitenkin paleltunu. Mamma oli
kuitenkin oikein iloinen, kun sain kuulemma taas niitä ihme sertejä. Mä
en oikein vieläkään tiedä, mitä ne on, mutta ei kait ainakaan mitään
syötävää edelleenkään...
Meidän retki jatkui oikein mukavana aina sinne sunnuntai-iltaan asti,
kunnes mamma raahas sen idiootin taas matkalle mukaan. Onneks se oli
niin väsyny, ettei jaksanu edes yrittää leikkiä mun kanssani. Pääsin
sitten linkkarissa Raijan kanssa penkillekin kattelemaan maisemia.
Taitaa silti se Raija-tätikin olla vähän kutistunut, kun en oikein mahdu
sen syliin hyvin enää. Mä kun en tosta mamman sylistä niinkään välitä,
mutta Raija on kiva. Se lauleskelikin mulle jotain ihme lauluja ... ja
mamma sano sitä mummoksi. Mitähän se nyt sitten taas tarkoitti?
Sitten siellä oli se toinen täti mukana koko retken ajan ja aina välillä
se kävi naureskelemassa mua tai mulle. Mamma käski kirjoitella tähän
tarinan mukaan kiitokset sille Jaana-tädillekin retkestä. Oli oikein
kiva retki. Mä lisään kyllä vielä ihan loppukaneetiksi itse, että se
Jaana voisi tulla sen söpön tytön kanssa vaikka ihan meillekin kylään.
En laittais lainkaan pahitteeksi. ;) Ja nyt pitää äkkiä ehtiä vielä
kirjoittamaan, ennen kuin mamma taas deletoi kaikki, että ethän sinä
Virpi-täti sitten sano ihanaiselle Alma-neidolle, että olen vähän
katsellut muitakin tyttöjä sillä silmällä ... ethän kerro?!
07.02.2007
Eipä ole tuntunut tuo pienempi rhontti häipyvän minnekään, mutta
mamma onneksi kuulemma lähtee mun kanssani kahdestaan johonkin
retkelle... Pääsen kuulemma taas sinne näyttelyihin pitkästä aikaa.
Hieno juttu!
Se toinen Satu kenestä mamma aina puhuu on kuulemma tehnyt jotkut
kotisivut? sille koiranrontillekin ... Mamma pakotti kirjoittamaan ne
tähän.
www.nightmarys.com/Linus
30.10.2006
Mammalla oli varmaan joku kamala tauti, kun se oli kotona viime
viikon. Tänään se kuitenkin taas lähti päiväksi johonkin (Luulisin, että
se on se töihin-juttu...) ja jätti mut kissakamuineen ton huutavan
ipanan ja ton isomman rontin, joka muuten punkkaa mamman sängyssä
päivät, kanssa tänne. Onneksi se edes anto aamulla evästä, joka maistuu
todella hyvin taas! :)
Kai mun kollipoikaparan on totuttava siihen, että toi pienempi juttu jää
tänne... Ei se ainakaan ikinä mihinkään oo yksin lähteny. Minä poika
olen kyllä totisesti näyttänyt sille, missä sen paikka on, vaikka se
välillä mua yrittääkin jahtailla. Tarviskohan mun alkaa merkkailemaan
tota hiekkalaatikkoakin ahkerammin, kun toi otus tuntuu välillä käyvän
sielläkin?!? Tai sitten se kyttää keittiön lattialla, koska on sen
evästysvuoro. Se yks juttu, mitä se saa, on muuten ihan kollillekin
kelpaavaa. ;) Mä en vaan sitä ymmärrä, miksi se on niin tyhmä, ettei
käsitä hypätä mun ruokakipalleni tänne ylös. Saattaa silti olla parempi,
ettei katso sopivaksi edes yrittää tai tämä poika puree sitä vaikka
mihin ...
Mamma sanoi, että se ottaa jotain sulamaan jostain. En mä enää muista,
mistä ja mihin, mutta sanat sydän, kieli ja possu mä kyllä tunnistin.
Mulla on mamman mukaan huomenna synttärit ja minä poika täytän jo kaksi
vuotta. Olen siis jo ihan oikea iso kollipoika enkä enää pelkkä
lokkipoika. :D
8.10.2006
Minä pidin pienen lauleluloman tuossa kesällä. Laihduin mamman
mukaan ihan luurangoksi ... uskokaa tai älkää. ;) ja pudotin kaikki
karvani. Mä olin kuulemma ihan sen näköinen, että olisin sairastunut
johonkin kapiin. Mamma sanoi myös, että mun pitäisi päästä ulkomaille,
mutta eihän nyt tuollaisessa kunnossa.
Nyt olen kasvatellut karvaani syksyn mukana takaisin ja tuon prkl:n
koiranpoikasen myötä olen saanut myös ruokahaluni takaisin. Mamma sanoo,
että nyt mä alan taas muistuttaa lokkipoikaa. :) Ehkä me päästään sinne
ulkomaille ja sitten kotimaillekin taas jossain välissä ...
Tosin tää syksy on kyllä alkanut huonosti! Mamma toi kotiin tuollaisen
samanlaisen kuin tuo Shaka ja ravaa sen kanssa koko ajan jossain. Kyllä
se on yrittänyt muakin läpsäistä ja haukkunut mulle, mutta minä poika
läppään sitä kuonoon ja menen karkuun. Joskus se ääliö kyllä tulee
perään, mutta silloin mamma karjaisee sille! Jes, se ei enää karju mulle!
:D Nyt se sanoo sen Linus prkl! Jotain hyvääkin siis tässä
kurjuudessa.
Kai se koiranrontti tänne sitten jää, kun sen nimikin alkaa samalla
kirjaimella kuin meidän muiden poikien. Aika katala temppu kuitenkin,
sanoisin. Ehkä mä sen kanssa opin elämään. Vähän se on kyllä ällöttävä
siitäkin syystä, että se vuotaa sisälle. Me pojat ollaan yritetty
opettaa sitä hiekkalaatikolle, mutta se yrittää vain viedä sieltä
tavaraa eikä tehdä sinne sitä. Voitteko te kissakamut kuvitella?!?
Mä täällä siis kestän tuota piinaa, leikin poikien kanssa ja kasvatan
turkin ja masun takaisin ja sitten meikäpoika is back! Odottakaahan vain
kaikki!
Mammalle muuten suuret onnittelut!!! Että ihan Eurooppa Champion.
Meikäläinen tulee täältä perässä hyvää vauhtia! :)))
28.7.2006
Mamma tuntuu olevan aika kiireinen ja juoksee ympäriinsä. Eilen se
ensin rääkkäsi meitä, kun se kuulemma siivosi koko kämpän. Minulla
pienellä pojalla on sulkasato ja mamma ei vissiin oikein tykkää siitä.
Se vaan totesi, että koko kämppä on täynnä karvaa...
Sitten se ravaa kokoajan jossain tuon koiranrontin kanssa enkä mä oo
päässy pitkään aikaan mihinkään. :( Mamma sanoo, ettei mua nyt oikein
kehtaa julkisilla paikoilla näyttää. Raija-täti kävi eilen ja oli ihan
samaa mieltä. Vaikka mä vähän oonkin lihonnut, niin mamma ei silti
oikein tykkää.
Se haisee aina välillä ihan hassulta, kun se tulee niiltä retkiltään.
Sitten se hellii mua ja sanoo, että mä oon kodin sisäpuolen pomo ja
elämän kissamies, mutta mä aavistelen vähän pahaa ... Se puhuu jostain
elämän koiramiehestä. Arg! Tarkoittaakos se nyt sitten sitä, että tänne
tulee joku toinenkin tuollainen iso juttu?!? Eikös toi Shaka ole nyt
ihan riittävästi? Ehkä se mullekin sen kertoo joskus. Pääsenkö mä
isomamma kotiin tai ottaiskos Raija-täti mut luokseen, jos se raahaa
tänne sellaisen? ;)
Sitten se höpöttää jostain Maijasta ... mikäs eläin se sitten on?
Raijalta yritin eilen kysellä ja kieritellä sen lautasella, mutta ei
sekään oikein selventänyt asiaa. Toivottavasti se olis kivaa...
4.7.2006
Aika kuluu ja mamma väitti, että sillä on ollut kamala kiire.
Tekosyitä ... sanon minä! Mä oon käyny jo hakemassa vaikka mitä juttuja
ja vaikka mistä, ja nyt oon kuulemma näyttelytauolla... Onpas ainakin
enemmän aikaa kiusata tota koiraa ;)
Mamma sanoi myös, että mä oon ylivoimaisesti paras ötökänpyytäjä ikinä.
Launosta ja Luukaksesta ei kuulemma oo mihinkään, mutta minun ansiostani
yksikään ötökkä ei oo mammaa pistänyt yön aikana. Minä poika hypin kyllä
vaikka missä, että saan ne kiinni ...
8.5.2006
No niin ... yleensä se on toi mamma, joka kömpii sängystä ylös
kukonlaulun aikaan aamulla siis silloin, kun mä vielä jatkaisin uniani,
mutta toisen kävi perjantaina ... Toki mamma könysi ylös, mutta se
vaati, että munkin (pienen viattoman pojan) on myös herättävä. Kyllä
mulle se syykin sitten selvivi. Mä pääsin Raija-tädin paijattavaksi...
:D
Mä oon nyt aikas väsynyt, kun näin mamman sitten seuraavan kerran vasta
maanantaiaamuna! Raija-täti oli kanssa aika väsyny. Mä olin kyllä
kuulemma linja-autossa lauleskellut, mutta ei kai sillä niin väliä oo,
jos oon ottanu pari kirhua ja laulattaa. Mamma oli kyllä ikäväkseni
tuonut sen piskin tänne sillä välin takaisin häiriköimään, kun mä olin
retkellä, mutta siitä toiste ...
Mä olin pitkällä retkellä ja taas siellä tuomarien pöydillä. En oo vielä
mammalle kertonu sen enempää, vaikka se kyllä yritti pussaillenkin
maanitella. Voinen itse kuitenkin ylpeänä ilmoittaa, että oon
International Champion ja Alma-muru sekä Neea-rouva ovat myös
valmistuneet arvoihinsa! Onnittelut minulta heille parin serenadin kera,
vaikka tytöt ei kai siitä oikein tykkääkään ...
27.4.2006
Voi frendit ... toivottavasti te ette oo joutunu tällaiseen kamalaan
tilanteeseen. Toivuin vasta tänään ... niin kamalaa se oli. Oikeastaan
jopa paljon kamalampaa kun toi koira, jota muuten ei oo näkyny. Onkohan
mamma hukannu sen johonkin? Onneks jätti edes petinsä. Takaisin asiaan
... mamma kuskas mut sillä pörisevällä laitteella taas sinne kamalalta
haisevaan paikkaan eikä ottanu edes hiekkalaatikkoa mukaan niin, että
olisin päässy suhauttamaan omat hajuni tilalle. Tietenkin siellä oli
Raija-täti ja se Virpikin oli sinne tullut kahden korin kanssa. Pääsin
vähän kurkistamaan ja Alma-kultahan se siellä oli. Se taas vähän leikki,
ettei se tykkäis musta, mutta mä tiedän, että se tykkää kuitenkin. :)
Pusuja Almalle ja sellanen asiallinen poskisuukko tolle isoäidille!
Raija otti mut syliin ja (huuteli samalla jotain saksia ... ai niin, ne
onkin ne jutut, millä se aina pilaa mun ja mamman
karvankasvatusoperaation) tunki väkisin mun pieneen sievään suuhuni
jonkun ihmeellisen pillerin. Se toinen täti siellä katteli vieressä eikä
voinu yhtään auttaa. Mammakin vaan tuskaili, että eikö se mee lainkaan
perille asti se valkoinen pyöreä juttu. Kuulin myöhemmin, että ne
vissiin kasvatti jotain matoja mun sisälleni. Yäk! Häpeäisivät vähän! Se
maistui totaalisen kamalalta ja mä jo luulin, että mä vaahtoan koko
pieni kissa. Onneks se meni sitten ohi kuitenkin. Nyt mä sitten
odottelen, että kasvaisko se eväs mun masussani ja saisin syödä sen
uudelleen ... Mamma pyysi kirjoittamaan kuitenkin tähän, että mä oon
kuulemma kattellu liikaa telkkaria! Mitähän sekin nyt sit tarkoitti?!?
21.3.2006
Mamma heilui taas tuon kameransa kanssa ja totesi, että vaikka sillä
kuulemma on ihan hirvee kiire (???), sen on pakko laittaa nää uudet
kuvat mun omaan aikuisgalleriaani. Sieltä näätte, kuka meillä on pomo ja
päättää pehmeimmän paikan ;D
19.3.2006
Taas on tapahtunut vaikka mitä ... paitsi että toi koiranrontti
tuntuu vaan viettävän aikaansa täällä ja se pääsee aina mamman mukaankin
joka paikkaan. Toivottavasti se ei tuu ikinä kisaamaan mun kanssa
mihinkään. Arg! Mamma otti meistä kuulemma yhteisen kuvankin ja sanoi
laittavansa sen mun galleriaan (En kyllä ihan ymmärtänyt totakaan
sanaa!). Mamma pakotti mut kirjottamaan tänne kyllä senkin, etten mä
(kuulemma) enää sähisekään sille vaan keikistelen sen edessä ja annan
sen pestä pallinikin. En kuitenkaan tunnusta ite mitään! Sen voi
tunnustaa, että sitä on aika kiva juoksuttaa perässä ja sitten hypätä
johonkin korkealle, mihin se rontti ei pääse. Sieltä on sit kyllä ihan
kiva läpsiä sitä tassulla kuonoon, kun se on niin hölmä, että pysyy
siinä ja yrittää tehdä tuttavuutta. Vaikka se aina silloinkin heiluttaa
mulle häntää, niin minä poika en tuollaista tyhmää otusta pelkää... Mut
en kyllä ymmärrä sitäkään, että kun se heiluttaa sitä pitkää häntää,
mamman mukaan se pyytää mua leikkimään. En mäkään heiluttele häntää, kun
pyydän poikia leikkiin.
Mamma sanoi myös, että musta taitaa tulla oikea kolli. Meillä on
kuulemma noiden kissapoikien kanssa hieman hassut leikit nykyään. Launoa
mä en myöskään päästä mamman kainaloon nukkumaan, koska sinne ei tarvi
kenenkään mennä, koska mamma kaipaa unta, kun se on vieläkin kipeä.
Tiedän yhden hyvän konstin saada Launo aina pois sieltä ... ;)
Mamma sai kuulemma viime viikolla jotain läpysköitä kotiinsa. Sen verran
mä tiedän, että ne on sellaisia littanoita ja liukkaita eikä niiden
päällä oo hyvä nukkua, kun valuu pois. Siellä kuulemma kuitenkin oli
lukenu mun nimeni, mamman nini ja Raija-tädinkin nimi. Ne oli jotain
listoituksia jostain ihme kilpailusta. Mä olin kuulemma vuoden
2. paras
nuori exotic ja vuoden
9.
paras kategorian 1 nuori kissa, mutta se nyt ei mua ihmeemmin
kiinnosta, kunhan toi eväshuolto toimii edelleen ...
Raija-täti oli kirjoitellut tuonne mun vieraskirjaanikin, että mä pääsen
kuulemma retkelle hienojen naisten kanssa. Toivottavasti se tarkoittaa
sitä, että se Almakin tulee sinne. :) Mulla on sitä jo vähän ikävä.
Mamma käski kirjoittaa, ettei laihtumista ole kuulemma havaittavissa ...
saattaa olla jopa päinvastoin. Ja mamma tietenkin päästää mut
Raija-tädin mukaan, vaikka sitten oppisinkin sen kirhun kaadon siinä
samassa. Se riski on kuulemma otettava! Nyt mulle jäi kyllä itelleni
vielä hieman epäselväksi, mihin, koska ja miksi ollaan lähdössä, mut
enköhän mä sen sit huomaa, kun se mamma ottaa taas ne ihmeelliset pullot
käteensä, kastelee mut ihan märäksi (Yäk!) ja huitoo mua sillä
pörisevällä laitteella. Mä taidan nyt kuitenkin mennä takaisin tuon
Launon viereen (Se on niin lämmin!) makoilemaan tuon koiranrontin
paikalle auringonpaisteeseen ;) Launosta on kuulemma pari kuvaakin
siellä sen omassa galleriassa ... mikä se galleria sitten lieneekään.
26.2.2006
Mamma ei kykene kuulemma katsomaan telkkaria ... ihme! Mä en kyllä
alunperinkään ymmärrä, miks se edes yrittää katella tuollaista pientä
mustaa juttua ja kuuntelee ton äijän huutamista. Mulla meinas kyllä
mennä hermot, kun se alko mua taas sillä välähtelevällä laitteella
sohimaan ja sit tuli toi rakkikin taas tohon hösäämään ...
12.2.2006
Mua väsyttää ... !
Eilen mamma heräsi taas kukonlaulun aikaan tai oikeastaan jo paljon sitä
ennen ja herätti mutkin. Taas jouduin sinne koppaan ja sinne hurisevaan
laitteeseen, mitä mamma kutsu autoksi. Me mentiin mamman mukaan johonkin
Jyväskylään. Onneks se
koiranrontti sit kuitenkin jätettiin kotiin ...
Heti aamulla huomasin, et se Raija-tätikin oli siellä ... tai no,
ainahan se kuulemma on, kun mamma ei oikein osaa mulle sohia noita
juttuja joka paikkaan. Raija antoi mammalle jonkun lappusen ja sanoi, et
se on diplomi ... siis mikä? Mamma lupas skannata sen teille ... Mä oon
kuulemma InCat Suomi-yhdistyksen 3. paras nuori kategoriasta yksi. Ja sit kuulemma se paras omassa rodussani.
Olin siellä taas sellaisessa pikkuruisessa häkissä, minkä minä poika
osaan kyllä täyttää kokonaan :), ja odottelin sitä
Raija-tätiä,
että se sai minut syliinsä. Taas meni mamman ja mun projekti noista
ilvestupsuista korvissa ihan mynkään. Raija saksi ne pois ja levitteli
niitä hassunhajuisia aineita muhun. Sitten olis taas pitäny seisoa
siellä jonkun sedän pällisteltävänä, mutta minä poika olen oppinut
ottamaan nuo reissut rennosti ... mähän makoilen vaan. Mä en oikein
ymmärrä sitä Raijaa,
Satu-tätiä ja sitä setää kun ne kaikki ronkkii ja nostelee mua.
Mamma sentään kävi aina rapsuttamassa ja evästämässä. :) Mä oon sitä
mieltä, että sellaisessa paikassa kuuluu käyttää kaikki energia siihen
lepäämiseen, että jaksan sitten poikien kanssa taas kotona koheltaa.
Mä en myöskään ymmärrä, miksi mua revittiin koko ajan sieltä omasta
kopista pois ja takaisin sinne ihmisten eteen. Ja se
Maikkikin otti mut jossain välissä taas syliin. Siinäkin pitäis
sillain nätisti olla, mutta kun mä haluaisin vaan löhötä. Se
Aarre-setäkin otti musta kuvia ... mä kyllä näin sen ja lupas kai se
ne mammallekin lähettää. Kai mamma laittaa ne sitten tännekin. Siellä
asuu sellainen iso musta poikakissa, joka on kuulemma mun isosetäni. Se
sama setä oli siellä edessä mun kanssanikin jonkun toisen sellaisen
karvaisen kanssa.
Jossain välissä mamma ja Raija sekos, mutta onneksi ne käsitti viedä mut
takaisin sinne omaan koppiin kuitenkin. Mä haistoin kyllä ruuankin siinä
välissä ;) eli kai se sit oli hyvä juttu. Mamma kertoi mulle sitten
Sirpan, Pupen ja sen Ipanan kanssa, kun mentiin takaisin, että mä olin
joku VSA. Se oli sit varmaan hyvä juttu, kun sen ruuankin haistoin ...
Mamma luki sitten jotain lappua vielä kotona ja sanoi, että siinä lukee
toisella puolella TP-NOM ja VS-BOX ja toisella puolella CACIB. Sit
siellä lukee, että mä oon masculine & attractive... siis mitä?
Sit mä näin, että mun omaa tyttökaveriani
Almaa
roikotettiin sillai samalla tavalla. Se ei ihan aina tykänny siitä, enkä
yhtään ihmettele. Miks ne ei vois antaa meidän molempien olla vaan ihan
rauhassa. Mamma sanoi mulle sit myöhemmin, että Alma oli KPK eli kai se
sit kans on jotain makeeta ... vai? Saikohan sekin evästä? Se
Virpi-täti, jonka tykönä se Alma asuu, on kuulemma kirjoitellutkin tonne
mun vieraskirjaani joskus ...
Myöhemmin sit ku aikaa oli vähän kulunut, näin sen Pupenkin siellä
samassa paikassa. Onneks mä näin vähän omasta häkistäni sinne suuntaan
... Ja sitten vasta eväs autossa haisikin ja se Puppe siinä vieressä.
Sirpa kertoi autossa, että Puppe oli Paras Kotikissa Veteraani ja Paras
Pitkäkarvainen kotikissa. Kyllä meillä kaikille nyt kelpaa ... ainakin
ruokapuoli on taas hetkeks turvattu!
9.2.2006
Ai kamalaa ... mamma ei ole kirjoitellut tänne lainkaan! Nyt se
kuitenkin muisti, kun mä vähän sitä tässä pöydällä muistuttelin. Kaikkea
on tapahtunut ...
Mä olin kuulemma jo iso poika ja vaihdoin väriäkin siinä samassa.
Nykyään olen ns 24 62 ... mitähän sekin taas tarkoittaa ... mamman ja
Raijan hömpötyksiä varmaan. Lisäksi mun nimen eteen laitetaan kait
nykyisin Ch lyhenne. Mamma selitti, että se tarkoittaa Championia, mutta
ei se sen tarkemmin kertonut, mikä se sitten on. Oliskohan jotain
ruokaa?
Joulukin oli ja tuli ja meni. Me saatiin poikien kanssa kaksi iiisssoooa
raavittavaa hiirtä ja se prkl:n koiranrontti tänne takaisin hoitoon ...
yäk! Mutta en mä voinu mennä tonne alkuperäiseen kotiinkaan takaisin,
kun tuolla mun oikealla kissa-äidillä on kuulemma sellaisia pieniä
pötköjä taas ja silloin se niitä jo odotteli. Mamma käski kirjoittaa
tähän sen osoitteen uudelleen:
http://personal.inet.fi/private/piipa/. Lisäksi mamma sanoi, että se
pysyy sieltä sivustoilta aika kaukana, kun siellä on kuulemma sen
näköisiä tättähääriä, että mammaakin hirvittää :D
Mennäänpäs takaisin minuun ja minun asioihini. Raijakin piipahti taas
siellä saunassa täällä joulun jälkeen ja toi mulle iison mustan hiiren.
Raija sanoi, että se on mun oma vertaishiireni. Mamma ei oikein siitä
tykännyt ... miksihän ei? Mä en aina ymmärrä noita ihmisolentojen
hömpötyksiä. Musta ja siitä vertaishiirestä tai mamman mukaan
vertaisrotasta löydät kuulemma kuvia tuolta mun aikuisgalleriastani.
Toi koirakin on ollut meillä jo vaikka kuinka ja kauan eikä se kai
meinaa lähteä ollenkaan pois ... Ehkä mäkin sitten hiukan leikin sen
kustannuksella. Mä herätän sen unesta ja saan sen nousemaan tuolta
petiltään ylös, siiten mä juoksen tuolin alle karkuun ja se tulee ihan
hölmönä perässä. Sitä on kyllä oikeestaan ihan kiva kiusata. Yrittää se
silti taas tulla iholle, mutta mä näytän vähän tassua, jos aina huomaan
... joskus se pääsee kyllä yllättämäänkin. No, on siitä sekin hyöty,
että se pesee mun palleroiseni puhtaaksi, jos mä en ite viitti.
Mamma yritti tossa viime viikonloppuna varmaan huijata mua jotenkin
pesulle, kun tuo yksi lattia lainehti vettä. Tai en mä oikein tiedä, kun
me kyllä ensin nukuttiin ihan rauhassa, eikä mamma haalinu niitä kaikkea
purkkejaan mihinkään. Me kissapojat maattiin sängyssä mamman vieressä ja
se koiranrontti makas lattialla. Sitten tuli joku setä (oli ihan kiva,
kun rapsutti muakin) ja herätti meidät kaikki. Me pojat päätettiin
sitten pysytellä loppuyö turvassa mamman sängyssä, kun se kertoi
kuivaavansa lattiaa. Ei sillä kyllä sellaista pööniä ollut, millä se
aina mua osoittelee, vaan joku ihme räteistä tehty juttu. Sillä olis
ollu kiva leikkiä, jos se ei olis ollu märkä. Nyt me pojat ei päästä
enää lainkaan tonne yhteen huoneeseen ja sieltä kuuluu ihme pörinää.
Onkohan mamma ottanut sinne jonkun jättiläiskissan kehräämään. No, en
minä pieni poika sillä vaivaa päätäni, niin kauan kuin leikit sujuvat ja
ruokaa riittää.
Kaikkee ihmeellistä muutakin on kyllä sattunu, mutta en mä niitä kaikkia
jaksa tässä tolle sanella ... mä meen nukkumaan tonne keskelle mamman
sänkyä ... kai se ite johonkin reunaan mahtuu. Taidan kuitenkin ensin
käydä tiputtamassa ton herätyskellon taas kerran tosta ikkunalaudalta.
On se kanssa kumma laite, mä aina sen tiputan ja aina se vaan ropisee.
Ehkä nyt on parempi tuuri ...
Terkkuja kuitenkin kaikille mukaville tytöille!
9.11.2005
Nyt tapahtuu kauheita! Tuo koiranrontti on alkanut käymään
meikäläisen iholle. Sille ei tunnu mitenkään menevän jakeluun se, ettei
minua talon kingiä nuoleskella. Kohta menee hermo ...
Mamma oli taas erittäin ikävä. Eilen se kiikutti minut sinne
kamalaan paikkaan taas. Se täti kopeloi minun kalleuksiani ja sitten se
tunki jonkun harjan suuhun. Mamma, Raija ja Virpi juttelivat jostain
Australiasta ja mä pelkään nyt, että mamma lähettää mut johonkin pois.
Oli siellä kuitenkin Alma-tyttöystäväkin :D Se auttoi vähän meikäläisen
itsetunnon pitämiseen.
31.10.2005
Mullapas onkin synttärit ;) lällälläällää kaikille! Mamma anto äsken
haleja ja pusuja (yäk!). Mutta synttärilahjaksi mä en saanut muuta kun
sitä samaa kieltä ... hmm ... mitähän se ottaa tuolta piilosta kohta.
Mamma kyllä sanoi, että sain juuri kuulemma aika kalliin uuden lelun ja
kyllä minä poika olen sillä leikkinytkin :) Pyysin kyllä
synttärilahjaksi sitäkin, että toi koiranrontti lähtisi täältä huitsun
kuuseen, mutta ei! Ällö mamma siis kuitenkin!!!
Äippäkin lähetteli tuolta Tampereelta terkkuja ja onnitteluja sekä
sähköpostilla että tekstiviesteitse. Kiitos mammalle ja voisinkohan mä
muuttaa takas kotiin? ... toi koira!
7.10.2005
Siis alkaa jo huolestuttaa ihan pientä kisuakin ... se Shaka on
täällä vieläkin ja mä en enää haluu edes sähistä sille. Kamalaa kissan
elämää! Mamma yritti joku päivä selittää, että sellaiseen koiruuteen
pitää tottua, koska meillekin kuulemma se meinaa sellaisen raahata.
Apua! Ottaiskohan mun mamma mut takaisin? Tai no ei kai se sitten niin
kamalaa ole. Tuo Shakakin pitää meistä hyvää huolta. Aina se tarkistaa,
ettei me olla missään hukassa ... Pitää jatkaa mietiskelyä tän asian
suhteen.
18.9.2005
Mamma ei huomannut lainkaan kertoa ennen tämän syyskuun alkua, että
tästä on tarkoitus tulla pienille kollipojille painajainen. Ensin mamma
oli taas koko päivän poissa ja raahasi tänne sen
Jumben kotiin
tullessaan noin ihan yhtäkkiä. Se oli täällä kaauuuan ja nukkuikin
mamman vieressä. Eikä ollut kiva jäädä sen kanssa tänne kotiin, kun
mamma, meni töihin, kun se otti ja söi kaikki mun rakkaat eväkseni.
Onneksi se katosi kuitenkin lopulta sen saman punatukkaisen naisen
matkaan.
Mutta eipäs huomannut mamma kerto sitäkään, että minun raskaan
estesuoritukseni jälkeen (agilityssä) kun vihdoin ja viimein pääsin
autoon, oli siellä sellainen vähän samanlainen otus TAAS.
Shaka ei onneksi nuku mamman vieressä, mutta sen pitää aina
pelotella meitä, kun se tulee mamman kanssa jostain ihme lenkiltä. Se
etsimällä etsii meidät pienet pojat piilosta ja sitten se yhtäkkiä
lopettaa sen juoksemisensa. Mamma kertoi, että se on sen Jumben iskä.
Toivottavasti mun oma iskäni ei ole noin vainoharhainen ja antaa muiden
olla rauhassa piilossa.
Launo näytti kyllä heti sille kaapin paikan meidän kodissa. Sille
Shakalle oli mamma raahannut jonkun ihme pehmeän tyynyn lattialle. Launo
totesi sen sitten niin mukavaksi, että meni ite siihen nukkumaan. Se
poika sitten ei päästänyt sitä koiraa siihen, vaan ilmoitti aika
äänekkäästi murisemalla, että me kisut vallattiin tää nyt.
Shaka on ollut täällä nyt jo ainakin miljoona päivää, eikä ole kyllä
uskaltanut koskea mun eväisiini. Voi olla parempi sille koiraparalle
näin. Me poikien kanssa naurettiin sitä eilen, kun se tuli takaisin
mamman kanssa ihan märkänä. Mä tiesin kyllä heti, mitä sille oli tehty.
Se oli joutunut mamman pesuriin. Vähän me sitä siitä kiusattiin, mutta
kai se isona poikana toipuu.
Mä yritän nyt sitten parhaani tulla toimeen sen kanssa täällä. Vähän
voidaan poikien kanssa kiusia ;)
12.9.2005
Mamma sanoi, että on vierähtänyt aika eikä me olla saatu mitään
aikaiseksi... Olen jo kuulemma iso poika, kun vaakakin on sanonut jo
pitkän aikaa erroria. Olinpas tuossa pitkästä aikaa näyttelyssäkin
elokuun lopussa. Mamma totesi, että aamulla, kun lähdettiin, olin ihan
normaali nuori poika ja kun päästiin näyttelypaikalle, haisin kamalalta.
Musta oli kuulemma tullut joku kolli. Päätinpäs sitten tehdä saman
tempun omaan hiekkalaatikkoon seuraavana iltana, kun lähdettiin kotiin
;)
Oltiin Hyvinkäällä ja ajettiin sitten lauantai-illalla hotelliin
Espooseen. Mamma sanoi, että oli kuulemma tullut joku muutos paikkaan ja
mepäs jouduttiin sitten ajelemaan pidempi matka. Ei se mua kyllä
hirveesti haitannut. Pääsin tätini
Nannin kanssa samaan huoneeseen yöksi
ja mammakin nukkui sitten meidän kanssa sohvalla. Nanni oli ihan kiva,
mutta ei oikein ymmärtänyt mun ja poikien leikkejä. Yritin vähän niin
kun hypätä sen päälle ja alkaa painimatsin, mutta Nanni sanoi vain
rumasti. Kyllähän mä (Kiltti poika, kun olen!) sitten Nanni-tätiä
tottelinkin.
Oltiin myös Alma-tyttöfrendin kanssa agilityssä. Mulle selvisi vasta
paikan päällä, että mikä juttu tää taas olikaan. Musta olis ollu vaan
kiva loikoilla siellä esteiden putkissa, mutta kaikki muut vaan nauro...
Mä näytän niille vielä ens kerralla!
3.7.2005
Mamma vei minut äsken illalla ihan hassuun paikkaan. En ole koskaan
ennen sellaisessa laitteessa ollut kiinnikään. Olin ihan ihmeissäni ja
pakko oli yrittää peruuttaa siitä härvelistä pois. Sitten se mamma kai
totesi, että en muuten liiku kuin taaksepäin ja kantoi minut
hassunväriseen ja tuntuiseen paikkaan. Se hassu juttu oli kyllä ihan
hyvän makuista, kun sitä pikkaisen maistelin.
Sitten siellä kuului
kamala pörräys joka paikassa ... Minä poika sain kiinnikin pari
sellaista pörisevää. Mamma sanoo, että kun minä tulin taloon, niin ei
sisällä kauan enää sellaista samanlaista ääntä kuulu. Minä poika olen
niin kova metsästäjä!
1.7.2005
Olipas kamala viikko! Kauhean isot kaverukset tulivat tänne
häiriköimään ja niille piti oikein sanoa, miten täällä käyttäydytään ja
kukas se onkaan täällä pomo. Tuntuu vähän siltä, että se toinen ei
ymmärtänyt ainakaan mistään mitään. Mamma käskee huomauttaa kuulemma
tännekin, että se oli vasta kolmen kuukauden ikäinen nöffipentu, joten
ei se kuulemma voikaan ymmärtää mua. Sen kaveri kyllä käsitti pysyä
kaukana.
Mamma itse vain nauroi ja käytteli taas sitä kameraansa. Mun mielestäni
se on kyllä kiva narullinen lelu, mitä voi oikein hyvin kuljettaa
mukanaan lattiallakin. Silloin se ainakin pysyy hiljaa eikä pörise :)
28.6.2005
Mamma oli tylsä ja heilui taas tuon kameransa kanssa ...
20.6.2005
Minä vähän pelästyin viikonloppuna, kun mamma meni siellä Jämsässä
ihan ihmeelliseksi. Koko alkupäivä meni hyvin ja minua kiikutettiin
edestakaisin sellaisen tädin pöydälle ja syliin. Jossain vaiheessa
siellä oli muitakin ja kun sieltä pääsin taas sellaiseen pieneen koppiin
nukkumaan (ja evästämään), pussaili mamma minua ja sanoi, että olin taas
se TP. Sain mooonta tuntia nukkua ihan rauhassa, kun Raija-täti tuli
taas minua hakemaan. Sitten taas yritettiin istua tai seisoa pöydällä,
mutta eihän se minulta ihan unenpöpperössä suju. Raija antoi sitten
sellaista hyvää juttua, jonka avulla meikäläinenkin jaksoi taas hetken
seisoa.
Joku poika vei minut sellaiseen tylsään häkkiin, missä pystyi kyllä
hyvin jatkamaan uniaan hetken. Joitain kissoja viuhui edestakaisin ja
joku täti huusi johonkin juttuun kaikenlaista hassua. Minä otin pienet
tirsat ja heräsin, kun Maikki-täti tuli ottamaan minut sieltä pois.
Sitten se sama täti ja joku toinenkin katselivat minua siinä pöydällä.
Sitten tuli vielä kolmaskin täti katselemaan, mutta sen olin nähnyt
kyllä ennenkin. Sitten Maikki nosti minut kooorkealle ilmaan ja
Raija-täti heti sen jälkeen. Mamma oli ihan ihmeellinen ja pelkäsi
kuulemma pudottavansa minut. Sanoi se pusujen (yäk!) lomassa sen verran,
että minä olin nyt sitten ollut joku uusi kirjainyhdistelmä ...
oliskohan ollut KPN! Minusta oli vain kiva leikkiä niillä ihme
nauhoilla, joita häkin päältä roikkui minun näkökenttääni ...
16.6.2005
Minä poika olen ollut reipas tänään ... Aamulla autoin joitain
miehiä patterin irrottamisesta ja löysin sieltä välistä lelunikin. Mamma
ei kovin riemuissaan ollut, koska olin hänen mielestään "tiellä". Mikä
se tie on? Ne sedät olivat oikein mukavia ja rapsuttivat minua, vaikka
mamma ne liian aikaisesta herätyksestä läksyttikin. En malttanut oikein
syödäkään, kun piti vahtia setien touhuja... Olin vähän niin kuin
lähdössä niiden mukaan hommiinkin, mutta ikävä mamma kielsi ja otti
syliinsä.
Tänään oli elämäni ensimmäinen kuuma päivä eikä minua oikein ole
nälättänyt koko päivänä. Olemme isoveikkojen kanssa vain maanneet. Mamma
ei kuulemma oikein ymmärrä minua, kun minun pitää muovikipassani maata,
vaikka muutenkin on kuuma. Olkoon ymmärtämättä ... eihän sillä ole noita
kahta pyöreää lisäaivoakaan ;) Kuvia minusta ja niin rakkaasta kipostani
löydätte galleriasta Lenni nuorena. Osaakohan kukaan ajatella, mikä
jalka on mikäkin? ;)
Mamma totesi illalla myöskin, että minä muka opetan pahoja tapoja muille
pojille. Miten minä nyt sellaista voisin tehdä? Launon galleriasta
näkyy, että se on oppinut minulta rentoutumisen jalon taidon ja päässyt
opinnoissaan jo syventäviin asti ;)
15.6.2005
Onpas tämä aika mennyt vauhdissa ja minä olen kokonaan jäänyt
paitsiolle. Olen kyllä yrittänyt mammaa tökkiä, mutta se kuulemma
piirusteli joihinkin todistuksiin rasteja ja teki jotain ihmeen
pupujuttua. Minä olen ehtinyt käymään vaikka missä tähän mennessä ...
Valokuvaamossa on minua kuvailtu nyt kahteenkin otteeseen ja mamma on
niiden kuvien kanssa sitten koheltanut. Minä en ymmärrä niistä mitään,
olenhan vain mallina kauniisti. Niistä on kuulemma tehty ihan oma
sivukin.
Näyttelyissäkin on oltu tuolla ja täällä kaikenlaisella menestyksellä.
Mamma ei suostu sen enempää tuloksiani tänne latomaan, enkä minä ymmärrä
niistä mitään. Sanoo vain, että Raijan sivuilta ja Piipan poikien
sivuilta löytyy. Pirokin näyttelyssä oli kyllä kesän alussa kaikenlaista
mielenkiintoista. Minullekin kuulemma näytettiin sukulaisia oikein eri
puolelta Suomeakin.
Ai niin, olinhan minä tuossa mummolassa yötäkin jonkun näyttelyn
yhteydessä. Piipa-mamma ei minusta enää niin pidä, mutta "mummo" sitäkin
enemmän. Mamma sanoi, että se osti minulle hienon uuden lelun, mutta
minä poikapas otin sen laatikon ja makoilin siellä näyttelyssä :) Ensin
Kimmo-pappa punnitsi minut ja totesi, että olen kasvanut ihan kivasti.
Painoa oli muistaakseni jotain 4700 g.
Mamma totesi äsken, että minulla on taas tänään pesupäivä ... ymmärrän
kyllä jo varsin hyvin, mitä se tarkoittaa. Taidanpas etsiä sopivan
piilopaikan ... Kirjoitellaan taas myöhemmin :)
25.4.2005
Lähdin tuolloin aamulla suosiolla mamman mukaan, vaikka pidinkin
omia puheitani matkan ajan. Maikki-täti yritti minulle vähän jutella,
mutta mamma mulkaisi Maikkia tiukasti. Turku oli aika jännä paikka ja
mamman mukaan olin TP molempina päivinä. Lauantaina tuomari sanoi
Satu-kasvattajalleni, että hän laittaa suurimman voittamaan.
Minulla on erittäin hyvä ruokahalu ja Piipa-äitinikin näytti
samankokoiselta tuolla Turussa. Raija-täti tuli vasta sunnuntaina jonkun
ihmeellisen karvakasan kanssa, joka sanoikin minulle rumasti. Alma on
kuulemma se minun tyttöystäväni.
Olin viimeistä kertaa näyttelyssä pentuluokassa viime viikonloppuna ja
tällöinkin mamma sanoi minun olleen toisena päivänä TP. Mamma vei minut
jo perjantaina Raijan luo, eikä meinannut päästä sieltä itse millään
pois. Minulla oli kivaa uuden kivan pallolelun kanssa ;) Lähdin Raijan,
isoisäni ja sen uuden tyttöystävän kanssa reissuun yöllä. Onneksi mamma
sitten lopuksi minut sieltä pelasti ja matkustin kotiin outojen hajujen
seurassa. Ilmoitin kyllä aika suureen ääneen, mitä mieltä minä niistä
hajuista olin.
31.3.2005
Mamma totesi tuossa muutama päivä sitten, että koska olen (kuulemma)
lähdössä näyttelyyn ensi viikonloppuna, niin minut pitää myös pestä.
Mutta ... minäpäs näytin mammalle, ettei koskaan saa kehua liikaa eikä
liian aikaisin. Minä poika päätin, etten nyt tänään halua sitä ainetta
päälleni, ja ilmoitin vastalauseitani. Mamma vain totesi, ettei isot
pojat piipitä ja pesi vain. Arvatkaapas tytöt oliko kivaa? Nyt olen
kuitenkin puhdas kollipoikanen ja valmiina matkaan :)
Sitten tuli Raija kylään ja otti taas nyplättäväksi syliinsä. Minä en
uskalla oikein sanoa Raijalle vastaan, joten olin ihan kiltisti vain.
Mamma oli kuulemma vähän pettynyt. Siinäpäs oppii hänkin. Raija käski
mammaa myös soittamaan sinne näyttelyn järjestävään yhdistykseen
laittaakseen minut johonkin värintarkistusluokaan. Ehkä se selviää
minullekin sitten lauantaiaamulla (mikäli päätän mamman mukaan lähteä),
mikä sellainen juttu on ...
27.3.2005
Mamma päätti näin pääsiäisen kunniaksi punnita minut ja minäpäs päätin,
etten nouse siitä keltaisesta purkista lainkaan pois. Kuvia minusta
purkissa löydätte galleriastani. Minusta taitaa kohta tulla isoo poika,
kun painoin jo 3330 g. Se on jo puolet tuon isoveikan painosta. Keksimme
tänään myös muutaman kivan jutun veikkojen kanssa mamman päänmenoksi.
Mamma laitteli pyykkejään narulta pois kaikessa rauhassa ja mepäs pojat
Launon kanssa mentiin kaapin alimmalle hyllylle. Mammalle meinasi tulla
hetken päästä hätä, kun ei meitä löytynyt mistään :)
|